Aktiivinen sisältö oppimisen tukena – digioppimateriaalien tulevaisuus

 

Hyvän oppimateriaalin, kuten myös hyvän opettajan, tavoitteena on tukea oppijaa oppimistavoitteiden saavuttamisessa. Oppimistavoitteiden saavuttamista mitataan eri tavoin, joista yksi konkreettisimmista on ylioppilaskirjoitukset. Menestyäkseen tämän tavoitteen saavuttamisessa, opettajan tulee suunnitella tuntien sisällöt ja ajankäyttö niin, että mahdollisimman monella opiskelijalla on mahdollisuudet saavuttaa mahdollisimman hyvät tulokset. Hyvin tuotettu oppimateriaali tukee opettajaa sekä ajankäytön suunnittelussa että opetuksen personoinnissa.

 

Digitaalisten oppimateriaalien yhteydessä keskustellaan paljon käyttäjien tuottaman materiaalin roolista ja siitä, onko tuotetulle materiaalille enää tarvetta. Jotta asiaa päästään pohjustamaan analyyttisemmin, tarkastellaan miten ja mille medioille oppimateriaalia tuotetaan. Taulukossa 1 on tehty karkea jako tuottajaryhmien välille seuraavasti: Kaupallisesti tuotettu sisältö, tuotettu Creative Commons -lisensoitu sisältö ja käyttäjien tuottama sisältö. Erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, että mm. Khan Academy on rahalla tuotettua materiaalia, samoin esim. EU-rahoitteiset projektit kuten ”80days”, vaikka molemmat julkaistaankin Creative Commons –lisenssin alla ja siten samaistetaan usein käyttäjien tuottamaan sisältöön.

 

Jakeluformaatit on tässä jaettu karkeasti seuraavasti: Painettu oppimateriaali, verkkomateriaali, tablet-/mobiili-optimoitu materiaali ja aktiivitauluille optimoidut materiaalit. Jako voisi olla vielä paljon tarkempi, mutta tällä päästään kiinni artikkelin kannalta olennaiseen ilmiöön: Käyttäjien tuottamat sisällöt, samoin kuin Creative Commons –sisällöt rahoituksesta riippumatta, ovat pääosin verkkomateriaaleja. On luonnollista että painettu materiaali, aktiivitauluille suunnatut materiaalit ja mobiili/tablet materiaalit mikromaksuineen ovat kaupallisesti tuotettuja. Kuitenkin tämän seurauksena verkkomateriaalin hintamielikuva lähestyy nollaa.

 

 

Tuotettu sisältö, kaupallinen

Tuotettu, Creative Commons –lisensoitu sisältö

Käyttäjien tuottama sisältö

Painettu oppimateriaali

Lähes kaikki painettu oppimateriaali on kaupallisesti tuotettua.

 

 

 

Verkkomateriaali

Paljon: mm. Tutkinet, Opit, Luotsi

Paljon: mm. Khan Academy, monet EU-rahoitteiset projektit,…

Paljon: mm. YouTube, Flickr, Slideshare,… ja opettajien tuottama sisältö koulun oppimisympäristöissä

 

Tablet-/mobiili-optimoitu materiaali

Joitakin: tosin useimmat vielä vain esittelytarkoituksiin.

 

 

Joitakin: mm. Khan Academy

 

Aktiivitauluille optimoidut materiaalit

Lähes kaikki aktiivitauluille optimoidut materiaalit ovat kaupallisesti tuotettuja

 

 

Taulukko 1. Oppimateriaalien tuotanto ja jakelumediat.

 

Kun palataan takaisin oppimissaavutusten mittaamisen, voidaan kysyä, missä määrin käyttäjien tuottamat sisällöt helpottavat opettajaa opetuksen suunnittelussa ja erityttämisessä? Voimme oikeastaan todeta, että kokoamalla oppimateriaalit hajanaisista paloista, voi opettaja parhaimmillaan saada kasaan eriomaisen kokonaisuuden. Hinta tosin on ajankäytöllisesti kestämätön; satoja tunteja työtä. Tämä tuskin on pitkällä aikavälillä edes ylläpitäjän etu kun pätevin osa siirtyy tehtäviin, joissa tehdyn työn määrä ja siitä saatu ansainta lähenevät toisiaan. Tässä kohdassa suunnitelmallisesti tuotetut materiaalit, rahoitusmallista riippumatta, ovat vahvoilla.

 

Lisäksi, kun puhutaan itseohjautuvasta oppimisesta, tulee tähän keskusteluun ottaa vielä kolmas, paljon olennaisempi, ulottuvuus: tutorointi ja ohjaus. Opettaja on luonnollisesti aivan ylivertainen tällaisessa tehtävässä, mutta itsenäisen etenemisen kannalta jonkinlainen 24/7 palveleva verkkotutor olisi tarpeen. Erityisesti, kun huomioidaan seuraavat keskeiset lähtökohdat:

 

1. Parhaimmillaan oppimisessa tulee olla Flow -tunne. Jos oppija joutuu kertaamaan liian pitkään liian yksinkertaisia asioita, hän turhautuu ja lopettaa. Toisaalta, jos oppija laitetaan liian nopeasti liian vaikeiden tai laajojen aiheiden pariin, hän saattaa ahdistua tai sairastua informaatioähkyyn. Flowssa taidot ja haasteet ovat tasapainossa ja oppija tuntee edistyvänsä, mikä puolestaan motivoi häntä (Kiili & Ketamo 2007; Ketamo, Kiili & Alajääski 2010).

 

1. Jos oppija ei itse kykene tunnistamaan oppimistarpeitaan, hän tekee pääsääntöisesti entuudestaan tuttuja ja osattuja asioita. Tämän seurauksena uuden oppiminen suuntautuu vain aikaisemman osaamisen näkökulmasta tulosta tuottaviin teemoihin, jolloin uusien ja mahdollisesti olennaistenkin teemojen välttely on hyvin todennäköistä. Erityisesti, jos oppimistarve on jokin perustaito, saattaa tällainen kumuloituva oppimistarve viedä motivaation koko oppimisesta (Ketamo & Alajääski 2008; Ketamo, Alajääski & Kiili 2009).

 

1. Jos oppija ei osaa jotain uutta asiaa, hän ei lähtökohtaisesti osaa itse päätellä miksi hän ei sitä osaa. Tästä seuraa se, että oppija ajautuu umpikujaan haastavan teeman kanssa, vaikka oikea ratkaisu saattaisi olla jokin teeman yksittäinen ja helppo osataito (Ketamo, Alajääski & Kiili 2009, Ketamo 2010).

 

Näihin, itseohjautuvuuden kannalta keskeisiin, teemoihin on haettu ratkaisuja mm. Luotsi –kehitysprojektissa 2003-2008 (mm. Hiltunen, Ketamo, Sankila 2006). Tässä projektissa/tuotannossa kehitetty teknologia ratkaisi em. kolmen pääongelman koneellista käsittelyä todennäköisesti paremmin kuin mikään muu julkaistu teknologia. Luotsi jäi kuitenkin vain muutamien tuhansien käyttäjien tuotteeksi, vaikka teknisesti se olisi voinut palvella huomattavasti isompaa joukkoa. Tämä johtui luultavasti siitä, että yleensä verkkomateriaali a) mielletään irrallisiksi silpputehtäviksi, b) oletetaan olevan ilmaista ja c) käytetään täytemateriaalina.

 

Luotsin teknologia ei ole vanhentunut vuosien kuluessa. Valmiudet verkkomateriaalien käyttöön ovat kasvaneet ja tarve oppimisen ohjaamiselle on lisääntynyt, on tullut aika viedä oppijaa ja itseohjautuvaa oppimista tukeva teknologia sellaiseen formaattiin, jossa se saavuttaa oppijat paremmin. Tällöin opettajalle ja oppijalle tarjoutuu uusia mahdollisuuksia oppimistavoitteiden tehokkaampaan saavuttamiseen. Lähtökohtaisesti Luotsi tulee olemaan jotain perinteistä kirjaa, tablet/mobiililaitteita ja älytaulua uudella tavalla yhdistelevää hybridimediaa. Uudistus toteutetaan vuosien 2012-2013 kuluessa ja uudistukseen vaikuttaa pilottiryhmiltä saadut toiveet, kokemukset ja ideat.

 

Ensimmäiset pilottiryhmät valitaan vielä vuoden 2011 kuluessa ja ITK-päivien kuuntelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa Luotsin suuntaan osallistumalla keskusteluun paikan päällä tai ilmoittautumalla pilottiryhmien 2-vaiheeseen.

 

Lähteet

Hiltunen, H., Ketamo, H. & Sankila, T. (2006). Navigator – Self-Directed Learning Material for Mathematics. In proceeding of Online Educa Berlin 2006, 29.11. - 1.12.2006.

 

Ketamo, H. (2010). Educational Data Mining: Tools to Support Learning 3.0. In proceedings of Online Educa Berlin 2010, 1-3 December, Berlin, Germany.

 

Ketamo, H., Kiili, K. & Alajääski, J. (2010). Reverse market segmentation with personas. In proceedings of 6th International Conference on Web Information Systems and Technologies, WEBIST 2010, 7-10 April 2010, Valencia, Spain, vol 2, pp. 63-68.

 

Ketamo, H., Alajääski, J. & Kiili, K. (2009). Self-Organizing Learning Material on Teacher Education. In Proceedings of EdMedia 2009, 22-26.6.2009, Honolulu, Hawaii, pp. 3658-3667.

 

Ketamo, H. & Alajääski, J. (2008). Revising Basic Mathematics in a Network Environment, an Empirical Study with Finnish Technology University Students. Journal of Computers in Mathematics and Science Teaching, vol 27 (21), pp 149-162.

 

Kiili, K. & Ketamo, H. (2007). Exploring the Learning Mechanism in Educational Games. Journal of Computing and Information Technology, vol. 15(4), pp. 319-324.