Työelämälähtöinen projektioppiminen

Hämeen ammattikorkeakoulun, Valkeakosken yksikön kansainvälisyys antaa projektioppimiselle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Yksikössä on kolme eri koulutusohjelmaa; Automaatiotekniikka (suomen- ja englanninkieliset ohjelmat), Tuotantotalous (suom. ja eng) sekä International Business, joka toteutetaan yksinomaan englanninkielisenä. Etukäteissuunnittelu ja erilaisten tilanteiden ennakoiminen korostuvat projektioppimisympäristössä. 80 opiskelijan pyörittäminen vaatii tarkkaan mietittyä sapluunaa, jotta kaikki tietävät missä olla ja mihin aikaan. Perussuunnittelun on oltava tarkkaa, mutta itse operatiivinen toiminta projektioppimisympäristössä on joustavaa.

TKI-toiminta opetuksessa voi tapahtua vain todellisten työelämälähtöisten opiskelijaprojektien kautta. Ammattikorkeakouluissa on totuttu siihen, että tämän tyyppisiin oppimisympäristöihin hakeudutaan suorittamaan vapaavalinnaisia opintoja. Tällöin prosessi koskettaa vain murto-osaa koko opiskelijamäärästä ja opiskelijat ovat nk. valikoituneet tähän oppimisympäristöön. Vlk- yksikön strategiana on kuitenkin ollut osallistaa kaikki opiskelijat uuteen toimintatapaan. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa koko pää- ja sivuaine on sidottu työelämälähtöiseen projektioppimiseen. Ei riitä, että opiskelijat tekevät yrityslähtöisiä projekteja vaan se vaatii kokonaisvaltaista ajattelutavan sekä toiminnan muutosta opetuksessa. Projektityöt eivät saa jäädä irrallisiksi kokonaisuuksiksi vaan niiden on tuettava osaamistavoitteita. Yrityslähtöisen projektioppimisen rinnalla ovat kirjareflektoinnit, itse- ja vertaisarvioinnit, omaa pohdintaa vaativat oppimistehtävät sekä ryhmä/yksilötentit.

Substanssiosaamisen lisäksi projektityöskentelyssä kehittyvät opiskelijoiden metataidot. Projektiryhmät pääsevät itse sopimaan asiakkaan kanssa tarkemmista tavoitteista ja aikataulutuksista. Opettaja ei ole enää suodattamassa tietoa opiskelijan ja yrityselämän edustaja välissä, vaan opiskelijat ovat itse vastuussa mahdollisista epäonnistumisista ja onnistumisista. Heidän on myös ryhmässään luotava pelisäännöt vastuualueista, tiedonkulusta ja aikataulutuksista. Projektityöskentelyssä opiskelijoiden ryhmä- ja sosiaaliset taidot, itseohjautuvuus, ajanhallinta sekä vastuunotto ja – kantaminen kehittyvät.

Kehittämistyö vaatii henkilökunnan ja johdon vahvaa uskoa ja sitoutumista asioihin. Kaikilla on oltava yhteinen päämäärä, jota kohti ponnistella. Vaikka liikkeelle onkin lähdettävä pienin askelin, tarkoittaa se oppimiskäsityksen ja -tapojen muutosta kokonaisvaltaisesti.

Uudessa toimintaympäristössä opettajan rooli muuttuu merkittävästi. Perinteisestä tiedon jakajasta tulee tiedon hankinnan ohjaaja ja valmentaja. Uusi tilanne saattaa kuormittaa opettajaa hetkellisesti, mutta edistää myös opettajan ammatillista kehittymistä. Muutos tuleekin ottaa vastaan uudenlaisen kehittymisen mahdollisuutena.